Categories
Yleinen

Komorebi Parade

Komorebi Parade (2022) saattaa laatikon kuvituksen perusteella näyttää lasten lautapeliltä, mutta sisältä paljastuu täysverinen laattojenasettelupeli. Ohjekirja taustoittaa teeman ytimekkäästi: eläimet käyttäytyvät eläimellisesti eivätkä osaa järjestäytyä soittoparaatiin, joten pelaajien tehtävä on järjestää musisoivat eläimet oikeanlaisiin muodostelmiin. Se ei ole pelaajillekaan aina ihan yksinkertainen tehtävä, joskin nautinnollinen se on.

Pelin laatoissa on neljää eri eläintä soittamassa neljää eri soitinta. Pelaajat valitsevat yksi kerrallaan laatan keskellä olevasta satunnaisesta neljän laatan valikoimasta ja asettavat sen omalle 4 x 5 ruudun pelilaudalleen määrättyyn paikkaan keskimmäiselle riville. Jos ottaa laatan vaikkapa puunkannolla merkitystä ruudusta, asetetaan se myös omalla laudalla puunkannon ruutuun. Laatan asettamisen jälkeen saa tehdä korkeintaan kaksi liikutusta millä tahansa pelilautansa laatoilla niiden liikkumissääntöjen mukaisesti, ja vuoro siirtyy seuraavalle.

Liikuttamisen tarkoituksena on saada laatat sellaisiin muodostelmiin, jotka tuottavat mahdollisimman hyvin pisteitä. Joka peliin arvotaan kolme piste-ehtoa, jotka ovat yhteiset kaikille pelaajille. Yksi tavoitteista koskee aina soitinten välisiä suhteita (esim. samoja tai eri soittimia tietyssä muodostelmassa), yksi eläinten välisiä suhteita (liittyen esim. eläinten paikkaan laudalla tai niiden etäisyyteen toisistaan) ja yksi eläinten muodostamia muodostelmia (esim. kaikki eläintyypit neljän ruudun neliön sisällä tai samalla rivillä). Lisäksi kullakin pelaajalla on henkilökohtainen tavoite, joka tuo pelin lopussa pisteitä tietystä soitintyypistä, esimerkiksi yksi piste jokaisesta kerätystä viulusta.

Yksi pisteytystavoite aiheutti lieviä tulkintavaikeuksia, mutta pääosin tavoitteet on helppo ymmärtää.

Eläinten liikkumissäännöt muistaa helposti intuitiivisesti, sillä ne jäljittelevät kunkin eläimen oikeaa luonnetta. Heiveröinen orava liikkuu yhden askeleen pysty- tai sivusuunnassa. Jänis hyppää kahden askeleen päähän pysty- tai sivusuunnassa ja pystyy ylittämään vieressään olevan laatan. Siili vierii Sonicin tapaan pysty- tai sivusuunnassa niin pitkälle, että vastaan tulee toinen laatta. Ovela kissa taasen keplottelee vinottais- eli viistosuunnassa haluamansa askelmäärän ja voi ylittää muita laattoja.

Siili solahtaa sopivaan paikkaan ruohikolta.

Kierrosten määrä on sovitettu eri pelaajamäärille siten, että kukin pelaaja on pelin puoleenväliin mennessä saanut 8 laattaa, jolloin suoritetaan ensimmäinen pisteenlasku julkisten pisteytysehtojen mukaisesti. 16 laatan jälkeen peli päättyy, jolloin on vielä toinen samanlainen pisteytys yhdistettynä henkilökohtaisten tavoitteiden tarkastukseen. Eniten pisteitä kerännyt julistetaan maailman parhaaksi eläinten järjestelijäksi.

Loppupisteytys. Tässä tulee mukavasti pisteitä kolmen eri soittimen vaakariviseteistä (3 kpl), diagonaalisista eläinpareista (3 kpl) ja uniikkien eläinten täysistä riveistä (3 kpl).

Komorebi Parade pääsi vähän jopa yllättämään hyvyydellään. Peli ei tee mitään mullistavaa, mutta se on vain toimiva kokonaisuus: säännöt on helppo oppia ja opettaa, jokainen peli on hieman erilainen erilaisten tavoiteyhdistelmien vuoksi, merkityksellisiä päätöksiä on paljon, pelit ovat suhteellisen nopeita, eläimet söpöjä, komponentit laadukkaita, laatikko japanilaiseen tapaan ilahduttavan pieni, ohjeet myös englanniksi… kehujen lista on pitkä. Teema on aika kevyt, mutta eipä tällaiselta aivopähkinältä sen syvällisempää teemaa oikeastaan kaipaa. Pelaajien välistä interaktiotakaan ei juuri ole, mutta toki vastustajien pelilautoja on hyvä pitää silmällä ja tilaisuuden tullen napsia keskeltä pois heitä hyödyttäviä laattoja.

Joku saattaisi olla näreissään tuurin vaikutuksesta peliin etenkin pienemmillä pelaajamäärillä, mutta itseäni se ei häiritse. Kyse on siitä, että esimerkiksi kolminpelissä kaikkia laattoja ei nosteta pelin aikana pussista (16 jää sinne homehtumaan), joten pelaajan tavoitteen täyttyminen saattaa jäädä siitä kiinni, ettei tiettyä eläin- tai soitintyyppiä yksinkertaisesti nouse pussista tarpeeksi. Nelinpelissä kaikki laatat päätyvät kyllä pelin aikana valittaviksi, mutta silloinkin vuorojärjestys toki määrittää, mitkä laatat ovat kullakin kierroksella saatavilla omalla ottovuorolla. (Kolminpelin erikoisuus on, että koska otettavia laattoja on neljä ja pelaajia kolme, kierroksen ensimmäinen pelaaja saa itselleen sekä ensimmäisen että viimeisen laatan.)

Kaiken kaikkiaan Komorebi Parade on arvostusta ansaitseva peli, jonka pelaamisesta nauttinevat niin eläinpelien kuin kevyehköjen abstraktien strategiapelien ystävät. Parasta pelissä on tunne, kun onnistuu nappaamaan keskialueelta laatan, jossa on sekä kaivattu soitin että kaivattu eläin. Silloin voi tokaista, että “paistaa se aurinko risukasaankin”. Japanin sana komorebi näet tarkoittaa puiden lehtien läpi filtteröityvää auringonvaloa.

Leave a comment